Auskultointi eli tuomioistuinharjoittelu on juristeille tarkoitettu vuoden kestävä koulutus- ja harjoittelujakso, joka suoritetaan yleisimmin käräjäoikeudessa käräjänotaarina. Puolet auskultointijaksosta voidaan suorittaa myös hovi- tai hallinto-oikeudessa.

Hovioikeudessa käräjänotaari avustaa asioiden valmistelussa. Hän voi pitää pöytäkirjaa hovioikeuden istunnossa. Käräjänotaari voidaan työjärjestyksessä määrätä toimimaan myös hovioikeuden esittelijänä.

Hallinto-oikeudessa käräjänotaari avustaa asioiden valmistelussa ja toimii hallinto-oikeuden esittelijänä.

Auskultoinnin hyväksytysti suorittaneelle myönnetään tuomarinkoulutuslautakunnan päätöksellä varatuomarin arvonimi.

Auskultoinnista sekä käräjänotaarin valintamenettelystä, valintaperusteista ja tehtävistä on säädetty tuomioistuinharjoittelusta annetussa laissa.

Hakeminen ja valinta tuomioistuinharjoitteluun

Hakumenettely tuomioistuinharjoitteluun on uudistunut vuodesta 2017 alkaen. Auskultointipaikkojen haku toimii keskitetysti Tuomarinkoulutuslautakunnan kautta kerran vuodessa. Tuomarinkoulutuslautakunta myös valitsee ja nimittää käräjänotaarit.

Tuomioistuinharjoitteluun haetaan tuomarinkoulutuslautakunnalle osoitettavalla hakemuksella. Samalla hakemuksella voidaan hakea useaan eri harjoittelupaikkaan. Haettavat harjoittelupaikat on ilmoitettava hakemuksessa etusijajärjestyksessä.  Hakijoiden soveltuvuutta voidaan arvioida myös haastattelun perusteella.

Auskultointipaikat tulevat vuosittain haettavaksi keväisin ja lopulliset tulokset ilmoitetaan loppuvuodesta. Aikataulu ilmenee tuomarinkoulutuslautakunnan verkkosivuilta.

Hakuedellytykset

Käräjänotaariksi hakeutuvalta vaaditaan:

  • oikeustieteen maisterin tai kandidaatin tutkinto (ei kuitenkaan kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto),
  • tuomarinvakuutuksen antaminen,
  • lainkäyttötehtävissä tarvittavat henkilökohtaiset ominaisuudet, joita voidaan arvioida haastattelemalla tai hakijan suostumuksella hankittavalla lausunnolla tai muulla selvityksellä,
  • soveltuvuutta oikeudelliseen ratkaisutoimintaan, jota arvioitaessa voidaan ottaa huomioon opintomenestys, opintojen perusteella tai muutoin osoitettu oikeudellinen osaaminen sekä aikaisempi työkokemus,
  • käräjäoikeuden tuomiopiirin väestön enemmistön kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito, ja
  • yksikielisessä käräjäoikeudessa toisen kielen tyydyttävä ymmärtämisen taito ja tyydyttävä suullinen taito tai kaksikielisessä käräjäoikeudessa toisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito.
Nuoret Juristit ry