Suomen Lakimiesliitto järjesti infoillan tuomioistuinharjoittelun eli auskultoinnin haku-uudistuksesta Porthaniassa keskiviikkona 5.4.2017. Tilaisuudessa uudistuksesta kertoi ja kysymyksiin vastasi tuomarinkoulutuslautakunnan puheenjohtaja, oikeusneuvos Kirsti Uusitalo.
HUOM! Tämä kirjoitus perustuu tilaisuudesta tehtyihin Nulan edustajan muistiinpanoihin. Moni asia on vielä avoinna, ja käytännön syntymisen myötä asiat voivat vielä muuttua.
Tilaisuudesta on myös videotallenne, jonka voit katsoa YouTubesta.
Tuomarinkoulutuslautakunta, jonka ensimmäinen kokoonpano aloitti toimintansa 1.1.2017, järjestää tästä lähtien tuomioistuinharjoittelua koskevan keskitetyn hakumenettelyn sekä valitsee ja nimittää käräjänotaarit. Moni asia on vielä auki ja asioita ei ole vielä käytännössä tehty, joten tässä mainitut asiat voivat vielä lautakunnan toiminnassa muuttua.
Haussa on 134 auskultointipaikkaa ja haku päättyy 18.4.2017 klo 16:15. Haku auskultantiksi tapahtuu kätevimmin valtiolle.fi-sivuston kautta. Uusitalo huomautti, että nettilomakketta täyttäessä myöhemmin avautuu lisäkysymyksiä, jotka käytännössä jäävät paperihakemuksella haettaessa vastaamatta. Jos auskultointipaikkaa hakee paperihakemuksella, lautakunta selvittää nämä täydentävät kysymykset jälkikäteen. Hakea voi halutessaan kaikkiin 27 käräjäoikeuteen, mutta jos hakija on hakenut vain yhteen käräjäoikeuteen, lautakunta ei tarjoa paikkaa sellaisesta käräjäoikeudesta, jonne hän ei ole hakenut vaikka hakijan pisteet riittäisivät. Hakijalla pitää olla hakuajan loppuun mennessä OTM-tutkinto suoritettuna.
Valintakriteerejä ovat opintomenestys (n. 50 %), työkokemus (n. 25 %) sekä muu pätevöityminen ja haastattelu (n. 25 %). Opintomenestyksellä tarkoitetaan pakollisten aineopintojen arvosanojen keskiarvoa (n. 25 %) ja tutkielman eli gradun arvosanaa (n. 25 %). Keskiarvolla ei tarkoiteta painotettua keskiarvoa eli opintosuoritusten opintopistemäärällä ei ole merkitystä. Tarkoitus on pisteyttää keskiarvoja arvosanaan 3 asti, jota alemmalla keskiarvolla ei enää saisi opinnoista pisteitä. Gradusta pisteitä saisi arvosanoista L, E ja M – oikeusnotaarin tutkielmalla ei ole pisteiden laskun kannalta merkitystä. Pakollisten opintojen keskiarvon laskeminen herätti paljon keskustelua siitä, mitä kaikkea siihen sisältyy ottaen huomioon muun muassa eri tiedekuntien erilaiset opintokokonaisuudet. Tähän toivottavasti saadaan vielä selvennystä, mutta lautakunta tarkistuslaskee keskiarvot, joten jos ei ole itse osannut sitä oikein laskea, asian pitäisi korjaantua lautakunnan tarkistuslaskennassa.
Lautakunnan tekemän linjauksen mukaan arvosanoilla on varsin suuri painoarvo verrattuna muihin hakukriteereihin kuten työkokemukseen. Jos arvosanat eivät suuren suuria ole, niin tällöin omaa sijoitustaan voi pyrkiä parantamaan työkokemuksella (oikeudenkäyntiavustajana, syyttäjä, esittelijänä, tms.) tai lisäkoulutuksella, mitkä osoittavat hakijan motivaatiota ja kiinnostusta auskultantin työtä ja oikeuslaitosuraa kohtaan. Myös taktikointi edelleen kannattaa, sillä todennäköisesti esimerkiksi Kainuun käräjäoikeuteen on vähemmän hakijoita kuin Helsingin käräjäoikeuteen.
Työkokemuksella tarkoitetaan valmistumisen jälkeistä lakimiestehtävissä tehtyä työtä. Työkokemus pisteytetään, ja maksimipisteet voi saada kolmen vuoden lakimiestehtävissä tehdystä työstä. Työkokemuksesta on näin ollen plussaa, mutta koska tarkoitus on ohjata paikkoja työelämän varhaisessa vaiheessa oleville, ei työkokemuksesta saa loputtomasti pisteitä.
Muu pätevöityminen tarkoittaa jatkotutkintoja, muita opintoja niin oikeustieteen alalla kuin esim. KTM-tutkintoa, artikkelien julkaisutoimintaa, yms. Tähän muuhun pätevöitymiseen voi sisällyttää esim. valinnaisia opintoja, opiskeluaikaista työkokemusta ja muuta, joka osoittaa hakijan suuntautuneisuutta ja kiinnostusta oikeuslaitosta kohtaan.
Edellä mainittujen pisteytysten perusteella osa hakijoista, ainakin kaksi per auskultointipaikka, kutsutaan haastatteluun. Haastattelut suoritetaan mahdollisesti jo kesäkuussa, mutta viimeistään elokuussa 2017. Haastattelijana toimii sen käräjäoikeuden laamanni, jonka hakija on ensisijaiseksi hakupaikakseen nimennyt. Jos kyse on sellaisesta paikasta, jossa osan auskultoinnista voi suorittaa hovi- tai hallinto-oikeudessa, haastattelussa voi olla paikalla myös esimerkiksi hovioikeuden presidentti. Jos hakija ei tule valituksi kyseiseen käräjäoikeuteen, häntä ei haastatella uudelleen mahdolliseen toissijaiseen käräjäoikeuteen. Haastatteluja on siis vain yksi, ja lautakunta laatii laamanneille haastattelua varten haastattelurungon, jotta haastattelut ovat mahdollisimman vertailukelpoisia. Laamanni arvostelee hakijan joko erittäin sopivaksi, ihan sopivaksi tai ei lainkaan sopivaksi. Jos hakija arvioidaan ei lainkaan sopivaksi, hän voi pyytää uutta haastattelua, jolloin haastattelun suorittaa lautakunta.
Kaiken yllä mainitun perusteella sekä hakupaikkatoiveet huomioiden lautakunta nimittää auskultantit syyskuussa 2017. Käräjäoikeudet päättävät auskultoinnin varsinaisen alkamisajan, kuten tähänkin asti. Alkamisajoista on tarkoitus tarkemmin ilmoittaa haastattelujen yhteydessä tai viimeistään valituksi tulemisen jälkeen.
Osassa auskultointipaikoista harjoittelun voi suorittaa puoliksi hallinto- tai hovioikeudessa. Näistä paikoista sekä niiden lukumäärästä ja sijainnista ei ole vielä tietoa, vaan ne selviävät syksyn budjettineuvotteluissa. Tällaiset paikat ovat olleet varsin suosittuja. Hakemuslomakkeessa ei ole omaa erityistä kohtaa, jossa voi kertoa haluavansa tällaiseen harjoitteluun, vaan siitä tulee mainita hakemuksen avoimessa osassa, jos sellainen mahdollisuus valituissa käräjäoikeuksissa on.
Tarkoitus on, että auskultointipaikat tulevat hakuun vuosittain samaan aikaan maalis-huhtikuussa. Käräjäoikeusverkosto uudistuu vuonna 2019, jolla on vaikutusta vuonna 2018 haettaviin auskultointipaikkoihin kuten paikkojen määrään ja sijaintiin. Jos joku valittu peruu paikkansa pian valinnan jälkeen, lautakunta voi valita tilalle uuden auskultantin ns. varasijalta, mutta jos peruutus tulee pitkän aikaa valinnan jälkeen, on mahdollista, että paikka laitetaan uuteen hakuun valtiolle.fi-sivustolle. Jos auskultantti raskauden ja lapsen syntymän takia joutuu keskeyttämään auskultoinnin, saa hän suorittaa auskultoinnin myöhemmin loppuun.
Tästä kaikesta ei kannata pelästyä, vaan hakea rohkeasti, jos auskultointi kiinnostaa. Jollain tavalla ihmiset on laitettava paremmuusjärjestykseen, ja lautakunta on nyt suunnitellut yllä olevan mallin. Lautakunnalta voi jälkikäteen tiedustella, miten on sijoittunut hakijoiden joukossa. Tämän avulla voi pohtia, voisiko omaa sijoitustaan jollain tavalla parantaa seuraavalla hakukerralla. Aiemmilla hakukerroilla ei ole merkitystä valituksi tulemisen kannalta, vaan jokainen hakukerta on oma itsenäinen suorituksensa.
Lisätietoja menettelyistä päivitetään myös tuomarinkoulutuslautakunnan nettisivuille.
Teksti: Jesse Viljanen
