Tuomioistuinharjoittelun valintakriteerit uudistuvat!

Järjestöille ja edunvalvonnalle muutos on yleensä tavoite, jonka eteen tehdään töitä pitkään ja hartaasti, eikä toivottu lopputulos ole koskaan taattu. Nuorille Juristeille tavoite saada aikaan muutosta jäsenillemme erittäin tärkeään aiheeseen, tuomioistuinharjoitteluun ja siihen liittyviin valintakriteereihin, on ollut työn alla siitä asti kuin tuomioistunharjoittelussa siirryttiin keskitettyyn yhteishakuun vuonna 2017. Nyt on selvää, että yhdistyksen pitkäjänteinen edunvalvontatyö yhdessä Suomen Lakimiesliiton kanssa on saanut aikaan toivottua tulosta. Nuoret Juristit ovat olleet aktiivisesti mukana tuomioistuinharjoittelun valintakriteereihin liittyvässä keskustelussa uudistuksen alusta lähtien, ja nostaneet esille järjestelmän kehitystarpeita, joihin nyt tullut uudistus pyrkii vastaamaan. Nähdäksemme uudistuksessa on onnistuttu hyvin ja siinä vastataan suurimpaan osaan niistä huolenaiheista, joita Nuoret Juristit ovat esittäneet keskusteluun. Erityisen tyytyväisiä olemme siihen, että työkokemuksen määrää on suhteellisesti kasvatettu ja opintomenestyksen porrastettu pistejärjestelmä on uudistettu liukuvaksi pisteytykseksi.

Tuomioistuinharjoittelu on luonnollisesti myös tulevaisuudessa Nuorten Juristien edunvalvonnan tärkeä teema, koska harjoittelunvalintakriteerit ja sen sisältö koskettavat suurimmaksi osaksi juuri uransa alkuvaiheessa olevia juristeja. Seuraamme siis mielenkiinnolla tulevaa hakukierrosta ja osallistumme aktiivisesti harjoittelujärjestelmää ja sen kehittämistä koskevaan keskusteluun.

19.2.2021 Tuomarinkoulutuslautakunta julkisti uudistetut tuomioistuinharjoittelun valintaperusteet. Uudistuksen ohessa Tuomarinkoulutuslautakunta julkaisi myös valintaperusteiden tulkinnan avuksi ensi kertaa laskentataulukon ja ohjeet sen käyttämiseen.

Uudistettujen valintaperusteiden muutokset olivat pääpirteissään seuraavat:

  1. Opintomenetystä arvioidaan keskiarvoon perustuvan portaittaisen pistetaulukon sijaan suoraan hakijan painotettuun keskiarvoon perustuvalla pisteytyksellä (asteikolla 2,5-5 yhden desimaaliin tarkkuudella). Keskiarvon laskenta perustuu aikaisemmasta poiketen kaikkiin notaaritutkinnon kursseihin, pois lukien notaaritutkielma ja kieliopinnot, josta on annettu numeerinen arvosana.
  2. Maisteritutkielman arvosanan pisteytysperusteita uudistettiin niin, että jokaisella arvosana-asteikolla on nyt oma pistetaulukkonsa.
  3. Työkokemuksen painoarvoa on kasvatettu kolmesta pisteestä neljään ja puoleen pisteeseen.
  4. Muusta oikeudellisesta osaamisesta voi saada pisteitä enää jatkotutkintojen (OTT ja OTL) perusteella.

Opintomenestys

Opintomenestys on ollut tuomioistuinharjoittelunvalintamenettelyn kuuma peruna. Opintomenestys on toki aikaisemminkin huomioitu käräjänotaarien valinnassa, mutta keskitetyn haun myötä opintomenestyksestä konkreettinen osa valintaa ja yksi merkittävimmistä valintakriteereistä. Opintomenestys määritti kokonaisuudessaan (keskiarvo + maisteritutkielma yht. 10 pistettä) hyvin pitkälle hakijoiden edellytykset tulla kutsutuksi haastatteluun (lähtöpisteiden maksimimäärän ollessa 14,5). Tämän lisäksi kurssiarvosanojen pisteytysperusteet perustuivat porrastettuun taulukkoon, jossa pisteet laskettiin pakollisten aineopintojen keskiarvon perusteella kahden desimaalin tarkkuudella. Pisteet oli porrastettu kahden tai yhden pisteen välein, jolloin yhden desimaalin sadasosan heitto keskiarvossa saattoi vaikuttaa valintapisteisiin ratkaisevasti. Hakijoiden kannalta tämä tarkoitti käytännössä sitä, että muutaman tentin arvosana saattoi näytellä huomattavan suurta merkitystä pisteiden määräytymisen kannalta. Uudistuksen keskeinen muutos on poistaa pisteiden porrastamiseen liittyvää epäsuhtaisuutta.

Uudistuksen mukaan ON-tutkinnon opintojen arvosanojen perusteella laskettavaa keskiarvoa käytetään nyt pisteytysperusteena sellaisenaan, ilman porrastusta.  Toisin sanoen, siinä missä aikaisemmin 3,4 keskiarvo antoi 2 pistettä ja 3,5 keskiarvo 4 pistettä, annetaan pisteet nyt suoraan keskiarvon perusteella 3,4 ja 3,5. Desimaalin erolla keskiarvossa ei ole siten enää samalla tapaa ratkaisevaa vaikutusta pisteiden määräytymiseen.

Kurssiarvosanojen keskiarvosta saatujen pisteiden rajana on se, ettei 2,5 alittavasta keskiarvosta anneta lainkaan pisteitä. Sen lisäksi keskiarvon laskeminen muuttuu hieman. Uudistuksessa kurssiarvosanojen keskiarvon laskemiseen käytetään oikeusnotaarin tutkinnon kaikki numeeriset arvosanat (pois lukien notaaritutkielman arvosana ja kieliopinnot), kun aikaisemmassa valintamenettelyssä huomioitiin vain pakolliset aineopinnot. Tämä tarkoittaa sitä, että huomioon otetaan myös valinnaisten kurssien numeroin annetut arvosanat. Hyväksytty tai hylätty -arvosanalla arvosteltuja kursseja ei kuitenkaan oteta huomioon.

Uudistuksen mukana siirrytään myös painotettuun keskiarvoon Tuomarinkoulutuslautakunnan mukaan seuraavasti:

Painotettu keskiarvo lasketaan siten, että jokaisen huomioon otettavan opintosuorituksen arvosana kerrotaan sen omalla painokertoimella, tulot summataan ja summa jaetaan painokertoimien summalla. Arvosanan omana painokertoimena käytetään kyseisen opintosuorituksen tutkintotodistukselle tai sen liitteelle merkittyä opintopistemäärää tai sitä vastaavaa opintosuorituksen laajuutta kuvaavaa lukua, kuten opintoviikkomäärää.

Painotettu keskiarvo johtaa siihen, että opintopisteiltään laajemmat kurssit vaikuttavat suhteellisesti enemmän valintaperusteena käytettävään keskiarvoon. Aikaisemmin pisteytyksessä käytettiin painottamatonta keskiarvoa, joka tarkoitti sitä, että jokaisella arvosanalla oli yhtä suuri vaikutus keskiarvon määräytymiseen. Keskiarvon painotuksen lisäksi on erittäin tärkeää huomioida, että keskiarvo lasketaan uudessa mallissa alimpien kurssisuoritusten perusteella. Tämä tarkoittaa sitä, että jos esimerkiksi 4op opintokokonaisuus koostuu 2op luennoista ja 2op tentistä, josta vain tentistä on annettu arvosana, niin keskiarvon laskennassa otetaan huomioon vain 2op tentti. Tarkemmat ohjeet keskiarvon laskentaan löytyy tuomarinkoulutuslautakunnan sivuilta (linkki sivun alaosassa). Lautakunnan toimittaman taulukon ohjeissa on runsaasti esimerkkejä, jotka selventävät keskiarvon laskemista lisää – näihin kannattaa tutustua hakua tehdessä.

Maisteritutkielma

Maisteritutkielman perusteella annettavien pisteiden perusteet uudistuivat myös. Uudistuksen myötä jokainen käytössä ollut maisteritutkielman arvosana-asteikko on nyt pisteytetty erikseen seuraavasti:

Arvosteluasteikko 0-5Arvosteluasteikko I-LArvosteluasteikko 4-10
5 = 5,0 pistettäL = 5,0 pistettä10 = 5,0 pistettä
4 = 4,0 pistettäE = 4,0 pistettä9 = 4,0 pistettä
3 = 2,0 pistettäM = 2,0 pistettä8 = 2,0 pistettä
muut = 0,0 pistettämuut = 0,0 pistettämuut = 0,0 pistettä
Muilla asteikoilla annetut arvosanat muunnetaan asteikolle 0-5.

Työkokemus

Työkokemuksen painoarvoa on uudistuksessa nostettu. Uusien valintakriteerien mukaan työkokemuksesta annetaan nyt edellisen kolmen pisteen sijasta neljä ja puoli pistettä. Huomionarvoista on nostaa esille, ettei vaadittavan työkokemuksen maksimimäärää ole nostettu, vaan täydet pisteet on edelleen mahdollista saada kolmen vuoden täyspäiväisellä juristin työllä. Pisteet jakautuvat seuraavasti:

36 kuukautta tai enemmän = 4,5 pistettä
30-35 kuukautta = 4,0 pistettä
24–29 kuukautta = 3,5 pistettä
18–23 kuukautta = 3,0 pistettä
12–17 kuukautta = 2,0 pistettä
6–11 kuukautta = 1,0 pistettä
alle 6 kuukautta = 0,0 pistettä
Laskennassa otetaan huomioon vain hakuhetkellä olevat kokonaiset kuukaudet.

Kyseinen uudistus on erityisen suotuisa niille uransa alkuvaiheessa oleville juristeille, jotka ovat ehtineet jo kerryttää työkokemusta urallaan, mutta joiden opintomenestys ei olisi aikaisemmin mahdollistanut harjoitteluun pääsyä.

Myös pisteisiin oikeuttavan työkokemuksen määritelmää on täsmennetty, ja uudistetussa määritelmässä pisteisiin oikeuttaa ainoastaan ”juristin työ” (vrt. aikaisempi määritelmä, jossa pisteitä sai ”lakimiestehtävistä tai muusta normien soveltamista sisältäneestä työstä”). Arvioitaessa onko hakijan työkokemusta pidettävä juristin työnä, huomioita kiinnitetään muun muassa hakijan toimittamiin työsuhdetta koskeviin selvityksiin (työsopimukset ja työtodistukset).

Muu oikeudellinen osaaminen

Viimeisimpänä muutoksena nostamme esille muun oikeudellisen osaamisen. Aikaisemmin tässä kategoriassa valintaperusteisiin oli pisteytetty oikeustieteelliset jatkotutkinnot (OTL ja OTT), merkittävä oikeudellinen julkaisutoiminta ja muut ylemmät korkeakoulututkinnot (mukaan lukien esimerkiksi ulkomailla suoritettu LL.M tai MBA). Uusissa valintaperusteissa on mahdollista saada pisteitä ainoastaan OTL ja OTT-tutkinnoista. OTL-tutkinnosta saa puoli pistettä ja OTT-tutkinnosta yhden kokonaisen pisteen.

Haku vuoden 2022 tuomioistuinharjoitteluun

Haku vuonna 2022 alkaviin käräjänotaarin virkoihin on avattu 23.2.2021 ja jatkuu 17.3.2021 asti. Tarkemmat lisätiedot hausta löydät tuomarinkoulutuslautakunnan sivuilta. Sivuilta löytyy myös uudet pisteytysperusteet ja vanhat pisteytysperusteet.

Nuoret Juristit ry