Nuju pitää hyvänä, että aikaisempi ehdotus palautettiin valmisteluun saadun
lausuntopalautteen perusteella. Nyt lausuttavana oleva ehdotus on kokonaisuutena selvästi
kehittyneempi ja vastaa pääosin Nuorten Juristien aiemmin esittämiä näkemyksiä. Nuju
kannattaa ehdotetun mallin käyttöönottoa ja katsoo, että sen kanssa tulee edetä.
Nuju viittaa nykyjärjestelmän ongelmien ja muiden kehitysehdotusten osalta aiemmin
lausumaansa lausuntopyynnön TIV/192/2025 yhteydessä.
Valintamenettelyn rakenne ja aikataulu
Nuju kannattaa hakuaikojen ja erityisesti tuomioistuinharjoittelun aloitusajankohtien
valtakunnallista yhtenäistämistä. Erityisen kannatettavana Nuju pitää mallia, jossa
valintapäätökset tehtäisiin neljässä erässä vuodessa. Ehdotettu ratkaisu lyhentää
valintapäätöksen ja harjoittelun aloittamisen välistä aikaa, mikä on keskeinen tekijä
peruutusmäärien vähentämisessä.
Samalla Nuju kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että sen käsityksen mukaan osalla
yksityisen sektorin aloja käytetään usein yli kuukauden, usein kahden kuukauden
irtisanomisaikaa. Lopullisen valintapäätöksen ja aloitusajankohdan väliin tulisi jäädä ainakin
kahden kuukauden aika.
Aloitusajankohtien yhtenäistäminen voi myös välillisesti edistää tuomioistuinharjoittelun
sisällöllistä yhdenmukaisuutta eri käräjäoikeuksien välillä, mitä voidaan pitää järjestelmän
kannalta myönteisenä kehityssuuntana.
Nuju kiinnittää huomiota siihen, että muistion ja etenkin sen liitteiden osalta tekstiä tulisi
selkeyttää siten, että yhden haun ja neljän valintapäätöksen malli avautuu selkeästi hakijoille.
Edelleen Nuju kiinnittää huomiota siihen, että koska työkokemuspisteet määräytyvät edelleen
hakuajankohdan perusteella, peruutusmäärät voivat korostua erityisesti myöhemmissä
valintaerissä.
Haastattelut
Nuju suhtautuu jossain määrin kriittisesti siihen, että haastattelujen pisteytyksestä luovutaan.
Haastattelulla on kuitenkin jo nykyjärjestelmässä varsin vähäinen tosiasiallinen merkitys
valintaan, minkä vuoksi Nuju pitää ehdotusta kokonaisuutena perusteltuna.
Nuju korostaa, että:
● haastattelussa karsiutuneen hakijan on saatava selkeät ja laadukkaat perustelut
ratkaisulle,
● karsiutuminen ei saa estää tai edes välillisesti vaikeuttaa hakemista uudelleen ja
● karsintaperusteiden tulee olla valtakunnallisesti yhdenmukaiset.
Lisäksi Nuju pitää tarkoituksenmukaisena, että haastattelussa on lähtökohtaisesti vähintään
kaksi haastattelijaa. Tämä lisää arvioinnin luotettavuutta ja yhdenmukaisuutta.
Muistion perusteella jää epäselväksi, ovatko haastattelut pakolliset kaikkien tuomioistuinten
osalta vai onko tuomioistuimilla harkintavaltaa haastatteluiden järjestämisen osalta. Nuju
suhtautuu jossain määrin kriittisesti siihen, että prosessi vaihtelee haastatteluiden osalta eri
tuomioistuin välillä. Samoin Nuju suhtautuu kriittisesti siihen, että yksittäinen tuomioistuin
haastattelisi ainoastaan osan hakijoista. Nuju katsoo, että lautakunnan tulee joka
tapauksessa tuottaa tuomioistuimille konkreettiset ohjeet haastattelutarpeen arviointiin, jotta
hakijoiden haastattelua edellyttäviä henkilökohtaisia ominaisuuksia arvioidaan
valtakunnallisesti yhdenmukaisesti. Jos haastatteluista on todellisuudessa tarkoitus pitkälti
luopua, tämä tulisi kertoa avoimesti muistiossa ja tuomioistuinharjoittelua markkinoitaessa.
Nuju toteaa myös, että haastattelut sitovat merkittävästi tuomioistuinten resursseja. Ottaen
huomioon niiden vähäisen vaikutuksen valintatuloksiin, voi jatkossa olla perusteltua arvioida
myös haastatteluista luopumista kokonaan.
Pisteytys ja valintakriteerit
Nuju kannattaa ehdotettua pisteytysmallia ja pitää sitä tasapainoisena. Erityisesti
opintomenestyksen ja työkokemuksen välinen tasapaino on onnistunut.
Nuju pitää tärkeänä, että:
● opintomenestys pisteytetään monipuolisesti,
● arviointi ei perustu pelkästään maisteritutkielman arvosanaan.
Nuju pitää sinänsä perusteltuna, että myös oikeusnotaarin tutkielman arvosana huomioitaisiin
erikseen osana pisteytystä. Tässä vaiheessa Nuju ei kuitenkaan esitä muutosta, koska
notaaritutkielman arvosana sisältyy joka tapauksessa keskiarvoon.
Seuranta ja jatkokehitys
Nuju korostaa, että uudistuksen vaikutuksia tulee seurata aktiivisesti ja mahdollisiin ongelmiin
tulee reagoida nopeasti.
Nuju tuo lisäksi esiin, että tuomioistuinharjoitteluun liittyy edelleen myös muita rakenteellisia
ongelmia. Ilman näiden ratkaisemista hakijamääriä ei välttämättä saada kasvatettua
toivotulla tavalla.
Asessorivalinta
Nuorella Juristit ry:llä ei ole huomautettavaa asessorivalinnan osalta. Nuju kannattaa
ehdotettuja muutoksia ja pitää erityisesti esivalintakokeen uuden ajankohdan sijoittamista
perusteltuna.
Yhteenveto
Nuju kannattaa muistiossa esitettyjen muutosten käyttöönottoa. Ehdotus on kokonaisuutena
onnistunut ja merkittävästi parempi kuin aiempi valmistelussa ollut malli. Muutosten
vaikutuksia tulee kuitenkin seurata tarkasti ja järjestelmää kehittää edelleen saadun
kokemuksen perusteella.
Nuju toteaa lopuksi, että vaikka haku-uudistus on kannatettava, ei se yksinään tule
nostamaan tuomioistuinharjoittelun hakijamääriä, vaan harjoittelun sisältöön tulee kiinnittää
huomiota Nujun asian TIV/192/2025 yhteydessä lausumalla tavalla.
Lisätietoja:
Hilla Haajanen, puheenjohtaja